Tämän blogi on julkaistu 27.2.2018 http://www.cocreativeprocess.org/fi/category/blogi/ -sivustolla.
Blogin on kirjoittanut Elina Henttonen (Valtaamo Oy). Hän on työelämän tutkija ja -kehittäjä, joka osallistui Tulevaisuuden taidot yhdessäluomisen otteella -hankkeeseen asiantuntijaroolissa
MITÄ OVAT TULEVAISUUDEN TAIDOT?
”Rohkeus ja kokeileminen. Näitä kahta tulevaisuuden taitoa juuri minä tarvitsen tällä hetkellä töissä. Työssäni keskeisessä roolissa on organisaation valmistaminen tulevaan. Olin silti unohtanut ne tärkeimmät asiat, jotka auttaisivat minua tässä työssä: luottamuksen itseeni ja intuitiooni sekä rohkeuden kokeilla.
Kokeilin siis seuraavaa: jos minulla oli ajatus, luotin siihen, että se on sanoittamisen arvoinen ja voi luoda organisaatiossa jotain uutta, jonka varaan voidaan yhdessä rakentaa. Aloin rohkeasti sanoittaa ajatuksiani, vaikka en ollut täysin varma olivatko ne valmiita tai omasta mielestänikään merkittäviä. Yllätyin, että moni muukin ajattelee kuten minä ja haluaa kokeilla ajatuksiaan käytännössä.”
Näin kuvaa yksi Tulevaisuuden taitoja yhdessäluomisen otteella -hankkeen osallistujista omia tulevaisuudentaitojaan: rohkeutta ja kokeilemista. Tärkeiksi tulevaisuuden taidoiksi ryhmässä nousivat myös erilaiset dialogi- ja tunnetaidot, erityisesti kyky pysähtymiseen ja läsnäoloon, kuunteluun ja kohtaamiseen sekä taito kytkeytyä itseen ja toisiin:
”Olen havainnut hankkeen aikana, kuinka suuri merkitys vuorovaikutuksella, luottamuksella ja avoimuudella on siihen, miten tiimi toimii, kohtaa ja kehittää asioita yhdessä. Se mitä yhteisestä tekemisestä kiteytyy, on suorassa yhteydessä siihen, miten osaamme kuunnella ja olla läsnä niin itselle kuin toisille.”
Tulevaisuuden työssä ja työelämässä tarvitaan juuri tällaisia yhteisöllisiä metataitoja, eli yhdessä tekemiseen liittyviä valmiuksia ja työn tekemisen tapoja. Nämä taidot eivät kuitenkaan synny itsestään, vaan vaativat sekä pysähtymistä ja vanhoista tavoista irtipäästämistä että kohtaamista ja yhteistä tilaa.
MITEN TULEVAISUUDEN TAIDOT SYNTYVÄT?
Jokaisessa työssä ja tiimissä tarvitaan omanlaisiaan taitoja, jotka vastaavat kyseisen työn tai työyhteisön tarkoitukseen ja päämääriin. Omassa tiimissämme eli hankeryhmässä lähdimme etsimään meille olennaisia taitoja rakentamalla yhteisen arvokompassin. Kompassin ytimeen kirjasimme jo aiemmin luomamme, työskentelyämme ohjaavan kysymyksen: miten luomme tietoista toimijuutta mahdollistavan konseptin?. Kompassin ilmansuunniksi taas valikoitui neljä työskentelymme kannalta keskeistä taitoa:
- kohtaaminen – kohtaammeko itsemme ja toisemme tietoisesti?
- intuitiivinen ajattelu – uskallammeko tietää ja ei-tietää?
- yhdessäluominen – mitä syntyy yhteisestä luottamuksesta?
- kiteyttävä työstäminen – kiteytyykö työssämme korkein mahdollinen?
Seuraavaksi tutkimme, miten kukin taito näkyy tai toteutuu erilaisissa arjen tilanteissa ja työssä. Entä kuinka työskentely muuttuu, kun taidon tuo siihen tietoisesti? Ensin jokainen meistä valitsi tietoisesti yhden taidon, jota pyrkii harjoittamaan, ja ehkä myös tilanteen, johon sen tuo. Joku päätti, että harjoittaa kohtaamisen voimaa jokaisen päivän ensimmäisessä tapaamisessa. Toinen muisti harvoin suunnitella taidon harjoittamista ennalta, mutta tarttui toimeen lennosta esimerkiksi syventämällä kuuntelua ja kohtaamista keskellä vuorovaikutustilannetta.
Harjoituksen haastavampi muoto oli harjoittaa kahta (tai useampaa) taitoa yhdessä ja tutkia, mitä uutta niiden välisestä jännitteestä syntyy. Kohtaamisen ja intuitiivisen ajattelun taitojen yhteispeli auttoi luopumaan liiallisesta kontrollista ja tavoitehakuisuudesta ja tuotti uskallusta olla läsnä tässä ja nyt. Kiteyttävä työstämisen ja intuitiivisen ajattelun taidot saattoivat puolestaan yhdistyä näin:
”Oivalsin, että kiteyttävän työstämisen ei tarvitse olla kokoonpuristavaa älyllistä pähkäilyä. Jos vain kiteyttää ja kiteyttää, kuivuu juttu kasaan. Olen voinut vapautua aiemmin syntyneistä toimintatavoistani, joissa älyllisyys ylikorostuu. Kiteyttämisessä voi käyttää eri tietämisen tapoja: miten keho kiteyttäisi tämän liikkeeksi, eleeksi? Miten intuitio syntyisi kuvaksi, muodoksi tai kuvioksi?”
LOPUKSI – JA ALUKSI
”On tuntunut siltä, että olemme saaneet paljon aikaan lyhyessä ajassa. Tekemisestä on puuttunut pakko ja puurtaminen. Aivan kuin olisin ollut tutkimusmatkalla, josta on avautunut uusia kerroksia itsestäni, yhteistyön muodoista ja yhdessä oppimisesta. Ja siinä rinnalla on syntynyt uusia tulevaisuuden taitoja!”
Tähän lausahdukseen kiteytyy yhteisen työskentelymme henki. Tekemistä on luonnehtinut oivaltava keveys ja luottamus yhdessäluomisen voimaan. Vaikka hankkeen ensimmäinen vaihe, eli palvelukonseptin tuotteistus ja siihen liittyvän työkirjan pilotointi on nyt loppusuoralla, niin oikeastaan olemme vasta aloittamassa. Seuraavaksi palvelukonseptia kokeillaan tositoimissa eli kahdessa sen rakentamisessa mukana olleessa organisaatiossa. Palvelukonseptista ja sen soveltamisesta kerromme lisää seuraavissa blogeissa.