Valmennus Vuosikello

"Huippusuoritus on hyvinvoinnin sivutuote"

Kirjoittajalta Teila Tanner-Heikkilä Page 1 of 2

Opettaja palaa työarkeen: mietteitä kesäloman jälkeen

Sain mahdollisuuden keskustella ja coachata juuri ennen koulun alkua ystäväni Sannan kanssa kuluneesta kesästä kolmen kiintopisteen avulla: kevätlukukausi loppuu, kesälomalla ja paluu kouluarkeen.

Mitä tapahtui tässä välissä?

Toukokuussa pää oli täynnä asioita, listoja ja ajatuksia, nämä kaikki pitäisi tehdä valmiiksi. Tunsin itseni kiireiseksi ja uupuneeksi. Ei ollut aikaa harrastuksille, tanssille, ystäville. Pitää tehdä vielä erityisopettajan arvioinnit ja tarkastelut, pedagogiset asiakirjat Vilmaan ja kirjata syksyn uudet tavoitteet muistiin.

Elokuun alussa akut on ladattu. Pää on ihan tyhjä ja positiivisessa mielessä. On levollinen ja onnellinen olo. Tunnen itseni rentoutuneeksi ja seesteiseksi. Oivalsin juuri, että tsemppienergia on poissa, unohdan sanoja, ei tarvitse skarpata, nauru on ihan parasta. Ja nauramme yhdessä. Ilon energia tarttuu jo tekemiseen.

Arjen hyvä rytmi alkamassa. Aloitan uudella energialla ja uudella motivaatiolla. Ihana nähdä oppilaita, mihin jäimmekään? Mietin jo mitä jokainen uusi päivä tuo tullessaan? Saan rytmittää viikon ja arjen rutiinit ja hyvässä mielessä jälleen. On myös mukava palata työyhteisöön ja lähteä yhteiseen uuteen kouluvuoteen.

Mistä sinun työyhteisösi koostuu? Tämä on hyvä kysymys kaikille!

Sanna näkee ympärillään oppilaat, luokkahuoneen, työparin ja työkaverit, vanhemmat ja koko yhteisön laajassa mielessä. Me yhdessä tuomme luottamuksen lapsille. Hyvä työyhteisö auttaa pyytämättä. Oppii ja saa kiinnittyä työyhteisöön paremmin.

”Hyvä työyhteisö auttaa pyytämättä.”

Sannan arkeen palaamisen oivalluksia jaettavaksi?

  1. Toimin omana itsenäni ja omana persoonanani.
  2. Näen ja pidän hyvät puolet mielessä. Ajattelen positiivisesti, positiivisuus on mukana kaikessa.
  3. Huomioin aina myös muut. Sanon esimerkiksi huomenta ihan kaikille, myös keittäjälle.
  4. Autan pyytämättä, se tuo hyvän mielen itselle. Naurua.

Kiitos Sanna.

Erityisluokanopettajan akkuja ladannut kesäloma ja kolme tarkastelupistettä

Aika on liikettä, jota emme näe.  Aikaan on sidottu liike ja määränpää, joka tuo rytmin elämäämme. Aika ei ole tuolla, se on tässä ja nyt ympärillämme. Sain mahdollisuuden keskustella juuri ennen koulun alkua ystäväni Sannan kanssa kuluneesta kesästä kolmen kiintopisteen avulla: kevätlukukausi loppuu, kesälomalla ja paluu kouluarkeen.

Mitä tapahtui tässä välissä?

Toukokuussa pää oli täynnä asioita, listoja ja ajatuksia, nämä kaikki pitäisi tehdä valmiiksi. Tunsin itseni kiireiseksi ja uupuneeksi. Ei ollut aikaa harrastuksille, tanssille, ystäville. Pitää tehdä vielä erityisopettajan arvioinnit ja tarkastelut, pedagogiset asiakirjat Vilmaan ja kirjata syksyn uudet tavoitteet muistiin.

Elokuun alussa akut on ladattu. Pää on ihan tyhjä ja positiivisessa mielessä. On levollinen ja onnellinen olo. Tunnen itseni rentoutuneeksi ja seesteiseksi. Oivalsin juuri, että tsemppienergia on poissa, unohdan sanoja, ei tarvitse skarpata, nauru on ihan parasta. Ja nauramme yhdessä. Ilon energia tarttuu jo tekemiseen.

Arjen hyvä rytmi alkamassa. Aloitan uudella energialla ja uudella motivaatiolla. Ihana nähdä oppilaita, mihin jäimmekään? Mietin jo mitä jokainen uusi päivä tuo tullessaan? Saan rytmittää viikon ja arjen rutiinit ja hyvässä mielessä jälleen. On myös mukava palata työyhteisöön ja lähteä yhteiseen uuteen kouluvuoteen.

Mistä sinun työyhteisösi koostuu? Tämä on hyvä kysymys kaikille!

Sanna näkee ympärillään oppilaat, luokkahuoneen, työparin ja työkaverit, vanhemmat ja koko yhteisön laajassa mielessä. Me yhdessä tuomme luottamuksen lapsille. Hyvä työyhteisö auttaa pyytämättä. Oppii ja saa kiinnittyä työyhteisöön paremmin.

”Hyvä työyhteisö auttaa pyytämättä.”

Sannan arkeen palaamisen oivalluksia jaettavaksi?

  1. Toimin omana itsenäni ja omana persoonanani.
  2. Näen ja pidän hyvät puolet mielessä. Ajattelen positiivisesti, positiivisuus on mukana kaikessa.
  3. Huomioin aina myös muut. Sanon esimerkiksi huomenta ihan kaikille, myös keittäjälle.
  4. Autan pyytämättä, se tuo hyvän mielen itselle. Naurua.

Kiitos Sanna.

Tietoinen toimija osa 1 Aikomuksen selkeys: kolme kysymystä onnistuneeseen työpäivään

Vuodenkierrossa kevät on kasvun aikaa, virtaavan veden solinaa, silmuja ja hiirenkorvia. Työelämässä se on toinen kvarttaalii, jossa on paljon käynnissä olevia projekteja, aikatauluja ja deadlineja, jotka kaikki tuntuvat loppuvan kesälomiin. Sinne asti kun jaksaa sinnitellä. Itse aloin aluksi laskea viikkoja ja sitten päiviä tulevaan lomaan ja se kulutti. Yritin saada mahdollisimman monta asiaa tehdyksi.

Ymmärsin, että toimin kuin automaattiohjauksella, sammutin ”tulipaloja” ja hoidin asioita tehokkaasti eteenpäin. Toimin ylikierroksilla, väsyin liikaan tekemiseen ja voimattomuuden tunteeseen, kun en saanut vietyä niitä itselle tärkeitä asioita eteenpäin. Aika ei vain riittänyt ja stressitaso nousi.

Asioiden ja tekemisen oikea rytmi

Aloin tietoisemmin rytmittämään päivän tekemisiä ja laitoin itselleni määräaikoja klo-aikoina. Saan tämän asian tehtyä tänään tunnissa klo 10.00 mennessä ja se toimi!  Aika ikään kuin järjestyi tähän ja usein asia tuli valmiiksi juuri oikeaan aikaan. Pääsin näin eroon asiasta toiseen hyppimisestä ja huomasin, että sain asioita tehdyksi tehokkaammin.

Eroon poukkoilusta: Selkeä intentio ja fokus aloittamiseen

Kun opin rytmittämään päivän paremmin, niin otin käyttöön kolme kysymystä. Loin itselleni näillä kysymyksillä tietoisen aloituspisteen. Opin näin keskittämään tekemiseni aina siihen asiaan mitä aloin tekemään. Selkeä fokus, ajatusten ja aikomuksen kirkastaminen vaikutti lopputulokseen. Sain enemmän aikaiseksi!

Kolme kysymystä onnistuneeseen työpäivään

Kokeile! Määritä ensin selkeä aloituspiste sille, mitä alat tekemään. Näin mahdollistat hyvä yhteistyö tietoisen ja ei-tietoisen ajattelun välille.   

  1. Mitä teen nyt? Kohdista ajatuksesi juuri tähän tekemiseen. Se tuo tekemiseen selkeän fokuksen.
  2. Mikä on tavoite/tarkoitus? Mikä on se tekemisen kärki, miksi tai mitä varten teen tätä asiaa? Se tuo tekemiseen merkityksen ja sisällön.
  3. Millä tunteella teen? Valitse se tunne, mitä haluat lopputuloksessa ilmentää. Tämä tunne antaa tekemiselle sen oikean energian. Itse käytän esimerkiksi innostuksen energiaa tai syvää, keskittynyttä läsnäoloa.

Tietoinen toimijuus vahvistaa oman osallisuuden ja vastuun näkemistä ja siitä käsin toimimista. Se on kykyä tiedostaa ja tunnistaa omia ajatuksia, tunteita ja taustalla olevia tarpeita.

Tietoinen toimijuus tukee hyvinvointia, itseohjautuvuutta ja tuo työhön ja johtamiseen aktiivisen roolin, vastuun ja sitoutumisen uudella tavalla.

Itse olen valmentajana oppinut toimimaan tietoisena toimijana vapaudesta, rohkeudesta, ilosta ja yhteisestä luottamuksesta käsin. Olen tehnyt näistä laaduista itselleni kompassin, joka ohjaa työtäni.

Minkä uuden äärellä olemme nyt? Kasvuvoimaa uudistumiseen hymyllä Teila


Ihana, että olet juuri SINÄ.

#itsenäisyys #arvostus #merkitys #yhteistyö

Itsenäisyyspäivän viikolla on hyvä hiljentää vauhtia ja keskittyä hetkeksi omaan itseen. Itsenäisyys, oman itsensä arvostaminen, vapaan Suomen arvostus, lähtee yksilöstä, sinusta. Määrittelemme usein itsemme suhteessa johonkin tai toisen kautta. Minä tässä maassa, yrityksessä, perheessä, virassa, esimiehenä, alaisena, isänä, äitinä, lapsena …

Haluan nostaa sinulle ajatuksen ja viestin kiitoksella:

Sinä olet merkittävä juuri itsenäsi, sellaisena kuin sinä olet, nyt.

Itsensä arvostaminen ja omien arvojen tunnistaminen tukee merkityksellistä työtä. Isovanhempamme ovat tehneet hyvin merkittävän työn. He löysivät yhteisvoiman, jolla taisteltiin itseä suurempaa vastaan, tavoitteena Suomen itsenäisyys. Sen tuloksista saamme nauttia joka päivä.

Itsensä, oman osaamisen ja saavutusten arvostaminen on iso asia. Minä osana jotakin suurempaa kokonaisuutta: Ihmisyyttä, jonka jaamme kaikkien kanssa.

Mitä arvokasta voi syntyä tästä hetkestä? Tärkeät asiat voi tehdä vain kerran:

Kerran synnyn, kerran kuolen ja vain yhden kerran elän tämän hetken – Heli Karjalainen

Yhteinen tulevaisuus, yhteinen visio, yhteinen tahtotila.

_____________________________________________________

Valmennus Vuosikello auttaa organisaatioita kehittämään tulevaisuuden taitoja ja osaamista, työelämä- ja hyvinvointitaitoja, joilla voimme vahvistaa yksilön ja työyhteisön itseohjautuvuutta, tukea uudistumiskykyä ja vastata työympäristön haasteisiin yhdessäluovilla tavoilla.

Teila Tanner-Heikkilä – www.valmennusvuosikello.fi

   

Työelämätaitoja toimijanäkökulmasta

Miten määritämme työelämätaitojen sisällön yhteiseksi toimintaa ohjaavaksi malliksi?

Tässä kehittämishankkeessa lähdimme Heljä Oran kanssa (MacMentor Oy) toimijanäkökulmasta luomaan toiminta- ja taitokarttaa, jotka tukevat yhteistä tavoitetilaa ja luovat edellytykset työelämäyhteistyön vahvistamiseksi oppilaitoksissa.

Kehittämisyhteistyö liittyi Jatkoväylä -hankkeen 2. teemaan: Jatko-opintojen ja siirtymävaiheen ohjauksen toimintatapojen yhdemukaistaminen ja juurruttaminen.

Yhteistyökumppaneina tässä projektissa olivat Jatkoväylän hankeopettajat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta (XAMK), Etelä-Savon ammattiopistosta (Esedu) ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistosta (Samiedu).

Lisää hankkeesta linkistä:

https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/jatkovayla-sujuvasti-ammatillisesta-koulutuksesta-ammattikorkeakouluun/

 

Kestävää kasvua tulevaisuuden taidoilla Tiedonsilta 5/2018

Merkityksellinen ja arvokas työ hyödyttää sekä yrityksiä että yhteiskuntaa.

Tulevaisuuden taidoilla luomme myönteistä uudistumisen kulttuuria, tuemme yksilöllistä ja työyhteisön kasvua sekä yhdessä tekemiseen ja osallisuuteen liittyviä valmiuksia.

Alla linkki Työsuojelurahaston hanketiedotteeseen.

https://tiedonsilta.fi/kestavaa-kasvua-tulevaisuuden-taidoilla/

 

Tulevaisuuden taitoja yhdessäluomisen otteella

Tämän blogi on julkaistu 26.3.2018  http://www.cocreativeprocess.org/fi/category/blogi/ -sivustolla.

 Blogin on kirjoittanut Elina Henttonen (Valtaamo Oy). Hän on työelämän tutkija ja -kehittäjä, joka osallistui Tulevaisuuden taidot yhdessäluomisen otteella -hankkeeseen asiantuntijaroolissa

Mistä palvelukonseptissa on kyse?

Työsuojelurahaston rahoittaman Tulevaisuuden taitoja yhdessäluomisen otteella -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tuotteistettiin asiakaslähtöinen, tietoista toimijuutta ja uusia ajattelu- ja toimintatapoja suomalaisissa työyhteisöissä mahdollistava palvelukonsepti. Palvelukonseptin ytimessä on tietoinen läsnäolon harjoittaminen ja yhteisöllinen vastuunotto siitä, millaista työyhteisöä ollaan luomassa. Se pohjautuu yhdessäluomisen kehittämisotteeseen, jossa vahvistetaan yksilön ja työyhteisön itseohjautuvuutta ja mahdollistetaan aktiivista toimijuutta suhteessa ympäristön muutoksiin ja haasteisiin. Samalla vahvistetaan tiimin, työyhteisön ja/tai organisaation yhteistä kykyä suunnata yhdessä tulevaisuuteen.

Palvelukonsepti sopii erityisesti asiantuntijaorganisaatioihin. Sitä voi hyödyntää toimintakulttuurin uudistamisessa, osaamisen ja johtamisen kehittämisessä, tiimien toiminnan kehittämisessä, yhteisen työn päämäärien uudelleensuuntaamisessa sekä työhyvinvoinnin ja kasvun tukemisessa. Palvelukonsepti vahvistaa työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä ja parantaa siten työhyvinvointia ja työn vaikuttavuutta.

Palvelukonseptin ajallinen laajuus on noin kuusi kuukautta. Työskentely on jäsennetty neljään yhteiseen työpajaan, joiden välissä reflektoidaan toteutunutta työskentelyä ja suunnitellaan tulevaa sekä harjoitetaan tulevaisuuden taitoja arjessa työkirjan avulla. Osallistujat ovat koko prosessin ajan vuorovaikutuksessa toisiinsa ja oppivat kytkeytymään itseen, toisiin ja ympäristöön uudella tavalla, koaktiivisesti.

Palvelukonseptin käyttöönotto vaatii asiakasorganisaatioilta halua tehdä tilaa yhdessäluomiselle ja -kehittelylle, sekä valmiutta sitoutua yhdessä oppimiseen. Prosessia vetävät koulutetut yhdessäluomisen mahdollistajat, joiden työpareiksi valitaan organisaatioista sisäiset mahdollistajat, jotka saavat räätälöityä tukea ja valmennusta rooliinsa. Työparityöskentely tukee tietoisen toimijuuden ja tulevaisuuden taitojen harjoittamista myös palveluprosessin päättymisen jälkeen ja vahvistaa organisaatioiden oma osaamista ja prosessin vaikuttavuutta.

Yhteiskehittely

Tulevaisuuden työelämässä ja työyhteisöissä tarvitaan palvelukonseptin mahdollistamia osallisuuden ja yhdessäluomisen taitoja. Myös palvelukonseptin yhteiskehittely toteutui yhdessäluovana palvelumuotoiluna, jossa keskityttiin sekä syntyvään palvelukonseptiin että työryhmän keskinäiseen vuorovaikutukseen, tietoiseen toimintatapojen reflektioon ja uudistumiseen. Käytännössä yhteiskehittely tapahtui työpajoissa, joissa perehdyttiin yhdessäluovaan palvelumuotoiluun, rakennettiin työskentelyä ohjaavat kysymykset ja arvokompassi, tunnistettiin ja harjoitettiin tulevaisuuden taitoja, kiteytettiin palvelukonsepti ja valmisteltiin sen soveltamista asiakasorganisaatioissa. Työpajojen välillä testattiin Tulevaisuuden taidot –työkirjan harjoituksia ja reflektoitiin yhteiskehittelyryhmän toimintaa ja syntyviä tulevaisuuden taitoja työpareittain.

Yhteiskehittelyyn osallistuivat Terhi Takanen (CoCreators), Teila Tanner-Heikkilä (Valmennus Vuosikello), Elina Henttonen (Valtaamo), Heljä Ora (MacMentor), Marika Laaksonen (Telia), Mika Kantonen (Telia), Outi Sivonen (Finnair) ja Pilvi Pellikka (Valtiovarainministeriö). Työryhmässä yhdistyi ainutlaatuisella tavalla kokemus työelämän muutoksesta, organisaatioiden kehittämisestä ja esimiestyöstä, työelämän tutkimuksesta sekä yhdessäluomisen otteen harjoittamisesta. Yhteiskehittelyryhmän keskeisinä osallistujina toimivat tuotetta myöhemmin hyödyntävien organisaatioiden edustajat. Näin asiakasnäkökulma oli prosessissa edustettuna alusta lähtien ja palvelukonsepti voitiin muotoilla juuri näiden organisaatioiden tarpeita vastaavaksi. Ensivaiheessa palvelukonsepti otetaankin käyttöön juuri sen yhteiskehittelyssä mukana olleissa organisaatioissa.

Kiinnostuitko?

Palvelutuotteeseen ja yhteiskehittelyryhmän toimintaan voi perehtyä tarkemmin lukemalla hankkeen loppuraportin. Tunnelmia matkan varrelta löydät näistä jutuista:

Kohti tulevaisuuden tietoista toimijuutta

Ensiaskelia tietoiseen toimijuuteen: sisäisten tilojen havainnointi

Yhdessäluomisen iloa ja tulevaisuuden taitoja

Viisi avainta tietoiseen toimijuuteen

Hankkeesta ja palvelutuotteesta lisätietoja antavat:

Terhi Takanen, CoCreators Oy, 0400 775 508, terhi.takanen@cocreators.fi

Teila Tanner-Heikkilä, Valmennus Vuosikello Ky, 040 588 9454, teila@valmennusvuosikello.fi

***

Kuvat: Pixabay.com

Viisi avainta tietoiseen toimijuuteen

(Kuva: Pixabay.com)

  • Kyky pysähtyä ja päästää irti
  • Kyky tiedostaa omia tunteita ja tarpeita
  • Kyky kohdata itsensä ja muut sekä luoda yhteinen tila
  • Kyky yhdessäluomiseen ja reflektioon
  • Kyky erilaisiin tietämisen tapoihin (tiedollinen, intuitiivinen, tunteellinen, kehollinen, visuaalinen)

#yhdessäluominen #tulevaisuudentaidot #tietoinentoimijuus

 

Yhdessäluomisen iloa ja tulevaisuuden taitoja

Tämän blogi on julkaistu 27.2.2018  http://www.cocreativeprocess.org/fi/category/blogi/ -sivustolla.

 Blogin on kirjoittanut Elina Henttonen (Valtaamo Oy). Hän on työelämän tutkija ja -kehittäjä, joka osallistui Tulevaisuuden taidot yhdessäluomisen otteella -hankkeeseen asiantuntijaroolissa

 Mitä ovat tulevaisuuden taidot?

”Rohkeus ja kokeileminen. Näitä kahta tulevaisuuden taitoa juuri minä tarvitsen tällä hetkellä töissä. Työssäni keskeisessä roolissa on organisaation valmistaminen tulevaan. Olin silti unohtanut ne tärkeimmät asiat, jotka auttaisivat minua tässä työssä: luottamuksen itseeni ja intuitiooni sekä rohkeuden kokeilla.

Kokeilin siis seuraavaa: jos minulla oli ajatus, luotin siihen, että se on sanoittamisen arvoinen ja voi luoda organisaatiossa jotain uutta, jonka varaan voidaan yhdessä rakentaa. Aloin rohkeasti sanoittaa ajatuksiani, vaikka en ollut täysin varma olivatko ne valmiita tai omasta mielestänikään merkittäviä. Yllätyin, että moni muukin ajattelee kuten minä ja haluaa kokeilla ajatuksiaan käytännössä.”

Näin kuvaa yksi Tulevaisuuden taitoja yhdessäluomisen otteella -hankkeen osallistujista omia tulevaisuudentaitojaan: rohkeutta ja kokeilemista. Tärkeiksi tulevaisuuden taidoiksi ryhmässä nousivat myös erilaiset dialogi- ja tunnetaidot, erityisesti kyky pysähtymiseen ja läsnäoloon, kuunteluun ja kohtaamiseen sekä taito kytkeytyä itseen ja toisiin:

”Olen havainnut hankkeen aikana, kuinka suuri merkitys vuorovaikutuksella, luottamuksella ja avoimuudella on siihen, miten tiimi toimii, kohtaa ja kehittää asioita yhdessä. Se mitä yhteisestä tekemisestä kiteytyy, on suorassa yhteydessä siihen, miten osaamme kuunnella ja olla läsnä niin itselle kuin toisille.”

Tulevaisuuden työssä ja työelämässä tarvitaan juuri tällaisia yhteisöllisiä metataitoja, eli yhdessä tekemiseen liittyviä valmiuksia ja työn tekemisen tapoja. Nämä taidot eivät kuitenkaan synny itsestään, vaan vaativat sekä pysähtymistä ja vanhoista tavoista irtipäästämistä että kohtaamista ja yhteistä tilaa.

Miten tulevaisuuden taidot syntyvät?

Jokaisessa työssä ja tiimissä tarvitaan omanlaisiaan taitoja, jotka vastaavat kyseisen työn tai työyhteisön tarkoitukseen ja päämääriin. Omassa tiimissämme eli hankeryhmässä lähdimme etsimään meille olennaisia taitoja rakentamalla yhteisen arvokompassin. Kompassin ytimeen kirjasimme jo aiemmin luomamme, työskentelyämme ohjaavan kysymyksen: miten luomme tietoista toimijuutta mahdollistavan konseptin?. Kompassin ilmansuunniksi taas valikoitui neljä työskentelymme kannalta keskeistä taitoa:

  • kohtaaminen – kohtaammeko itsemme ja toisemme tietoisesti?
  • intuitiivinen ajattelu – uskallammeko tietää ja ei-tietää?
  • yhdessäluominen – mitä syntyy yhteisestä luottamuksesta?
  • kiteyttävä työstäminen – kiteytyykö työssämme korkein mahdollinen?

Seuraavaksi tutkimme, miten kukin taito näkyy tai toteutuu erilaisissa arjen tilanteissa ja työssä. Entä kuinka työskentely muuttuu, kun taidon tuo siihen tietoisesti? Ensin jokainen meistä valitsi tietoisesti yhden taidon, jota pyrkii harjoittamaan, ja ehkä myös tilanteen, johon sen tuo. Joku päätti, että harjoittaa kohtaamisen voimaa jokaisen päivän ensimmäisessä tapaamisessa. Toinen muisti harvoin suunnitella taidon harjoittamista ennalta, mutta tarttui toimeen lennosta esimerkiksi syventämällä kuuntelua ja kohtaamista keskellä vuorovaikutustilannetta.

Harjoituksen haastavampi muoto oli harjoittaa kahta (tai useampaa) taitoa yhdessä ja tutkia, mitä uutta niiden välisestä jännitteestä syntyy. Kohtaamisen ja intuitiivisen ajattelun taitojen yhteispeli auttoi luopumaan liiallisesta kontrollista ja tavoitehakuisuudesta ja tuotti uskallusta olla läsnä tässä ja nyt. Kiteyttävä työstämisen ja intuitiivisen ajattelun taidot saattoivat puolestaan yhdistyä näin:

”Oivalsin, että kiteyttävän työstämisen ei tarvitse olla kokoonpuristavaa älyllistä pähkäilyä. Jos vain kiteyttää ja kiteyttää, kuivuu juttu kasaan. Olen voinut vapautua aiemmin syntyneistä toimintatavoistani, joissa älyllisyys ylikorostuu. Kiteyttämisessä voi käyttää eri tietämisen tapoja: miten keho kiteyttäisi tämän liikkeeksi, eleeksi? Miten intuitio syntyisi kuvaksi, muodoksi tai kuvioksi?”

Lopuksi – ja aluksi

”On tuntunut siltä, että olemme saaneet paljon aikaan lyhyessä ajassa. Tekemisestä on puuttunut pakko ja puurtaminen. Aivan kuin olisin ollut tutkimusmatkalla, josta on avautunut uusia kerroksia itsestäni, yhteistyön muodoista ja yhdessä oppimisesta. Ja siinä rinnalla on syntynyt uusia tulevaisuuden taitoja!”

Tähän lausahdukseen kiteytyy yhteisen työskentelymme henki. Tekemistä on luonnehtinut oivaltava keveys ja luottamus yhdessäluomisen voimaan. Vaikka hankkeen ensimmäinen vaihe, eli palvelukonseptin tuotteistus ja siihen liittyvän työkirjan pilotointi on nyt loppusuoralla, niin oikeastaan olemme vasta aloittamassa. Seuraavaksi palvelukonseptia kokeillaan tositoimissa eli kahdessa sen rakentamisessa mukana olleessa organisaatiossa. Palvelukonseptista ja sen soveltamisesta kerromme lisää seuraavissa blogeissa.

Millaisia tulevaisuuden taitoja sinun työssäsi syntyy tässä ja nyt?

 

Ensiaskelia tietoiseen toimijuuteen

Tämän blogi on julkaistu 2.1.2018  http://www.cocreativeprocess.org/fi/category/blogi/ -sivustolla.

Blogin on kirjoittanut Elina Henttonen (Valtaamo Oy). Hän on työelämän tutkija ja -kehittäjä, joka osallistui Tulevaisuuden taidot yhdessäluomisen otteella -hankkeeseen asiantuntijaroolissa

 Sisäisten tilojen havainnointi

Yhdessäluovalla palvelumuotoilulla on eräs erityinen piirre, johon pääsemme tutustumaan Tulevaisuuden Taitoja Yhdessäluomisen Otteella -hankkeessa. Sen lisäksi, että muotoilemme tietoista toimijuutta mahdollistavaa palvelukonseptia, keskitymme myös omaan kasvuumme. Taustalla on ajatus siitä, että meidän on itse jatkuvasti uudistuttava voidaksemme luoda jotakin tulevaisuuden tarpeisiin vastaavaa.

Siksi ensimmäinen askeleemme kohti tulevaisuuden tietoista toimijuutta oli pyrkiä tulemaan tietoiseksi, kuinka omat sisäiset tilamme eli moodit vaikuttavat meihin, ihmisiin ympärillämme ja työhömme. Teila Tanner ja Terhi Takanen valmistelivat harjoituksen, jossa tehtävänä oli tunnistaa erilaisia moodeja itsessämme ja havainnoida, miten ja milloin toimimme niiden mukaisesti. Näin pääsimme arjen tasolla tutkimaan, miten tietoinen toimijuus meissä syntyy ja miten harjoitamme sitä erilaisissa kohtaamisissa ja tilanteissa. Samalla kokeilemme ja kehitämme tämänkaltaisille harjoitteille rakentuvaa, palvelutuotteen osaksi tulevaa Tulevaisuuden Taitoja –työkirjaa.

Reaktiivisuus

Reaktiivisuus on vaistomaista toimijuutta, jossa olosuhteet ja niihin liittyvät voimat ohjaavat meitä. Reaktiivisessa moodissa ihminen ärsyyntyy, turhautuu, hermostuu, tympääntyy, stressaantuu, raivostuu, torjuu, välttelee tai vetäytyy. Hän kokee joko taistelevansa olosuhteita vastaan tai joutuvansa niiden uhriksi. Jatkuvassa reaktiivisessa moodissa työstä tai elämästä tulee yhtä tulipalojen sammuttelua. Harjoituksen myötä huomasin itsekin toimivani arjessa jatkuvasti reaktiivisesti: sadatellessani liian aikaisin soivaa herätyskelloa, ärähtäessäni ruokapöydässä pelleileville lapsille ja turhautuessani jatkuviin työni keskeytyksiin. Ryhmämme jäsenet kokivat reaktiivisuuden vahvistuvan erityisesti tilanteissa, joissa koettiin epävarmuutta ja tarvetta puolustaa omaa kantaa ja vakuuttaa muut siitä. Paikoin reaktiivisuus on toki tarpeellista ja suojaa meitä. Tiedostamalla reaktiot ja niiden syntymekanismit voidaan kuitenkin toimia toisin tilanteissa, jossa reaktiivisuus kuormittaa meitä tai ympäristöämme.

Proaktiivisuus

Proaktiivisuus on toimijuutta, jossa yksilö pyrkii hallitsemaan häneen vaikuttavia voimia ja olosuhteita. Proaktiivisuuteen liittyy tarve ennakoida, hallita ja kontrolloida, viedä asioita eteenpäin ja saada aikaan. Mitä kiireisempi päivä, sitä proaktiivisemmaksi muutun. Keskityn, tunnen itseni tehokkaaksi ja saan aikaan. Lasten kuskaukset, itsenäisyyspäivän illallisvalmistelut ja treenit juoksuportaissa vedän läpi tehokkaasti ja ajallaan, proaktiivisesti suorittaen. Kurjatkin hommat hoituvat, kun ne nyt vaan on pakko tehdä. Mutta olenko läsnä siinä mitä teen? Kysynkö miksi?

Koaktiivisuus

Koaktiivisuus on tietoista toimijuutta, jossa yksilöllä on hyvä suhde itseen ja muihin. Sitä luonnehtii merkityksellisyyden tunne, yhdessäluova vuorovaikutus, kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemus, yhteyden tunne itseen ja ympäristöön ja erilaisten vastakkainasettelujen ylittäminen. Koaktiivisessa moodissa asiat virtaavat ja hallinnan ja hallitsemattomuuden tunteet ovat tasapainossa keskenään. Koaktiivisen moodin tavoittaminen arjen paineissa ei aina ole helppoa, mutta omia sisäisiä tiloja tunnistamalla sitä kohti on helpompi pyrkiä. Koaktiivisuutta voi kokea yksinkin, esimerkiksi harjoitettaessa meditaatiota. Tila voidaan saavuttaa myös kahdenvälisissä kohtaamisissa tai ryhmien vuorovaikutuksessa, mutta se vaatii tietoista läsnäoloa ja dialogisuutta. Omat kokemukseni koaktiivisista ryhmätilanteista ovat syntyneet koulutusryhmässä, jossa olen koko syksyn tietoisesti harjoitellut kuuntelun ja kohtaamisen kaltaisia dialogitaitoja.

Tietoinen toimija meissä

Mikään sisäinen tila ei ole toista arvokkaampi, vaan niitä kaikkia tarvitaan. Aika ajoin on silti hyödyllistä pysähtyä pohtimaan, mistä käsin reaktiivisuuden, proaktiivisuuden ja koaktiivisuuden jatkumoa toimii. Havainnoimalla erilaisia arkisia tilanteita näiden kolmen sisäisen tilan näkökulmasta on mahdollista löytää kunkin omia, toistuvia ajattelu- ja toimintamalleja. Omalla kohdallani tietoisuus esimerkiksi reaktiivisesti toiminnasta syntyi ensin jälkikäteen: no tulipas hermostuttua turhasta. Seuraavaksi aloin tunnistaa reaktiivisen reaktion sen aikana: jaahas, tässä minä nyt korotan ääntäni lapsille. Melko nopeasti opin myös ennakoimaan ja siten vapautumaan joistakin reaktioista.

Vapautuminen onkin yksi tietoisen toimijuuden harjoittamisen ydintaidoista. Työryhmässä pyrimme erittelemään tunnistamamme reaktiiviset, proaktiiviset ja koaktiiviset tilanteet niiden herättämiin ajatuksiin ja tunteisiin, tunteisiin liittyviin tarpeisiin ja kehotuntemuksiin. Koimme tarvetta tulla arvostetuksi, saada apua, levätä ja tehdä levollisesti. Samaan aikaan halusimme vapautua suorittamisen, hallinnan ja syyllisyyden tunteista. Minulle tärkeä oivallus oli, että vapautuminen ei välttämättä tarkoita jostakin asiasta luopumista, vaan uuden suhteen luomista siihen.

Vapaudesta, ei velvollisuudesta käsin

Tietoisessa toimijuudessa on myös kääntöpuolensa. Kun arki on täynnä erilaisia vaateita, niin vieläkö tässä pitäisi ruveta itseään tarkkailemaan? Ryhmässä moni koki haasteekseen ylivastuullisuuden ja pahimmassa tapauksessa velvollisuudesta käsin tehty itsensä tarkkailu vain pahentaa tätä kuormaa. Tällöin on hyväksyttävä, että tiedostaminen on ja saa olla rajallista ja episodimaista. On hyväksyttävä, että sisäisen tilat ja reaktiot liittyvät vahvasti siihen ajan hetkeen, jossa kukin elämäänsä elää. Ja ymmärrettävä, että tietoisen toimijuuden harjoittelu ja harjoittaminen vapaudesta käsin vaatii armollisuutta, hyväksyntää ja keskeneräisyyden sietämistä – itsessä ja muissa.

Mikä auttaisi sinua tunnistamaan ja tiedostamaan omia sisäisiä tilojasi ja reaktioitasi erilaisissa arjen tilanteissa?

 

Page 1 of 2

Powered by WordPress & Theme by Anders Norén